![]() |
|||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||
|
Jos budjetti on tiukka, mutta laadukkaat ammattikuvaajan ottamat kuvat ovat tärkeitä, jaa kuvaus virallisiin ja ei virallisiin kuviin. Ei virallisiin kuviin saattaa löytyä hyväkin harrastelijakuvaaja omasta lähipiiristä. Valokuvaajan kanssa kannattaa keskustella hyvissä ajoin siitä, millaisia kuvia hääpari itselleen haluaa ja kuinka kauan valokuvaukseen käytetään aikaa. Myös kokonaiskustannuksista ja lisäkuvien hinnoista kannattaa keskustella tarkkaan etukäteen. Katselkaa rauhassa kuvaajan aiemmin ottamia kuvia, joiden kautta välittyy paras käsitys kuvaajan kuvaustyylistä. Jokaisella ammattikuvaajalla kun on oma tyylinsä. Vertailkaa ja valitkaa sitten se juuri teille sopiva kuvaaja. Muiden hääparien kokemuksia valitsemanne valokuvaajan työstä saa usein eri hääkeskustelupalstojen kautta. Mitä maksaa? Tarkkojen hintojen ilmoittaminen on mahdotonta, sillä eri valokuvaajat hinnoittelevat palveluitaan eri eri paikkakunnilla eri tavalla ja kuvaustilanteen mukaan. Suuremmissa kaupungeissa valokuvaus on hieman kalliimpaa kuin pienemmillä paikkakunnilla ja valokuvaajan hintoihin selkeästi vaikuttaa myös kuvaajan suosio. Keskimäärin studiohäävalokuvaus maksaa 100-250€ joka sisältää muutaman kappaleen kuvia. Miljöökuvauksesta veloitetaan kilometrikorvaus, keskimäärin 0.60€/km sekä aikakorvaus, joka sisältyy usein annettuun pakettihintaan. Esimerkkihinnat, tarjouspaketin sisällöstä riippuen, ovat keskimäärin 200-500€. Juhlakuvaus paikan päällä (kirkko & juhla), n. 90€/tunti. Tosin palvelu usein toimitetaan pakettina, joka sisältää tietyn ajan valokuvausta sekä tietyn määrän valokuvia, kiitoskortteja ja muutaman isomman vedoksen valitusta kuvasta. Usein tällaiset paketit sisältävät n. 5-8 tuntia valokuvausta + edellä mainittuja tuotteita ja paketin keskihinta asettuu 600-800€:n välimaastoon.
Kuvataanko studiossa, kirkossa, juhlapakalla, miljöössä vai sisällä, kaikissa tai vain joissain näistä. Studiokuvauksen etuna on luonnollisesti se, että kuvaus ei ole niin sidoksissa sääolosuhteisiin, kun taas monen mielestä juuri miljöökuvauksessa saa persoonallisempia kuvia. Pääasia tässäkin on, että hääpari löytää itselleen sen oikeimman tyylin ja kuvaustavan. Mitä kuvataan? Otti kuvia sitten ammattikuvaaja tai tuttu, kannattaa tehdä etukäteen listaa halutuista kuvista. Monille on tärkeää saada kuvan muodossa muisto yksityiskohdista, jotka voivat olla mitä vaan taskukellosta morsiuskenkiin ja kaiverretuista kuohuviinilaseista hääparin käsiin ja vihkisormuksiin. Monta kertaa varsinkin läheisen, kuvaajana toimivan kameramiehen
tai -naisen toimesta tulee otettua kuvia kakun leikkaamisesta, häävalssista
ja muista päätapahtumista, mutta vieraiden kuvaaminen saattaa
jäädä vähemmälle. Jotta jälkikäteen ei harmittaisi se, että kaikesta mahdollisesta ei niitä kuvia tullutkaan otettua, tehkää valokuvauslista. Se auttaa kuvaajaa hahmottamaan mikä on ja mikä ei ole oleellista juhlapäivän kuvauksessa. Mieluimmin siis liikaa kuvia kuin liian vähän. Niin ammattikuvaajalle kuin harrastelijakuvaajallekin kannattaa antaa hääohjelman kopio, vaikka sellaista painettuna ei häissä muuten olisikaan. Ohjeellinen aikataulu siitä, mitä tulee tapahtumaan ja suunnilleen mihin aikaan, helpottaa kuvaajaa olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ennen valokuvattavaksi antautumista kannattaa sekä morsiamen, että sulhasen kasvoja pyyhkäistä kevyesti puuterilla. Monella miehellä pienen jännityksen jälkeen kasvot kiiltävät, joten puuteri on tarpeen.
Kuvien tarkoitus on tallentaa filmille jotain henkilökohtaista. Katse tai ele, joka kuuluu vain toiselle. Esimerkkikuva: Valokuvaaja Heli Huhtala: Kuvakonttuuri VALOKUVAAJAN VINKKEJÄ
Kuvaa useampi ruutu. Mitä enemmän ihmisiä on kuvassa, sen enemmän kuvia kannatta ottaa. Varsinkin ryhmäkuvissa käy usein niin, että vähintään yhdellä on silmät kiinni tai muuten hassu ilme. Kuvaamalla useamman kuvan, todennäköisyys onnistua yhdessä ruudussa kasvaa. Mene lähelle. Kuvasta, jossa kuva-alasta 95 % on pihaa ja 5% kohdetta, ei oikein saa edes selvää, mitä kuvassa on. Ihmisiä kuvattaessa kannattaa miettiä haluatko kuvaan ihmisen jalkoja olenkaan. Kuvaamalla ihmisistä puoli- tai lähikuvia, huomio keskittyy ihmiseen ja tausta jää pienemmälle huomiolle. Laskeudu tai nouse kohteen tasolle. Esim. lapsia kuvattaessa kannattaa kyykistyä, näin näet maailman lapsen perspektiivistä ja lapsi sulautuu ympäristöön paremmin ja luontevammin. Opettele käyttämään valotuksen korjausta (+/-), esimerkiksi morsian valkoisessa hääpuvussa valkoista seinää vasten alivalottuu helposti. Tämän vältät tekemällä +korjauksen kameran valotuksen säätöön (tutustu taas ohjekirjaan).
Antoisia kuvaushetkiä toivottaen, Valokuvaaja Tuomas Marttila Kertakäyttökamerat & polaroidit Monet hääparit laittavat pöytiin kertakäyttökameroita, joiden ansiosta albumiin kertyy hyvin persoonallisia ja erilaisia kuvia virallisempien kuvien lisäksi. Samalla omassa pöydässä tulee helpommin otettua kuvia juuri sen pöydän ääressä istuvista vieraista. Kertakäyttökameroiden kuvista saattaakin löytyä juuri se oikea kuva kiitoskorttiin varsinkin, jos haluaa säästää hieman kustannuksia verrattuna ammattikuvaajan otoksiin. Sisäkäyttöön tarkoitetut kamerat ovat salamallisia. Ulkona hyvänä päivänä pärjää ilman salamaakin. Katso kameraa ostaessasi sen päiväys sillä kertakäyttökamerat eivät kestä ikuisuuksia. Kysy lisää vinkkejä sisätiloissa ja ulkona kuvaamiseen myyjältä. Jos kamerassa on tarpeeksi voimassaoloaikaa, voi yhden kameran filmin kehittämisen säästää myöhemmäksikin ja yllättää sen kuvilla tuoreen puolisonsa avioliiton suloisen arjen alettua. Koosteen lopusta löydät hauskan vinkin kertakäyttökameroiden käytöstä ohjelmanumerona. Polaroid -kameroilla otettujen kuvien sanotaan haalenevan vuosien myötä, joka kannattaa ottaa huomioon, mikäli Polaroid -kameraa aiotaan käyttää. Tämäkin asia kannattaa varmistaa kameran myyjältä tai maahantuojalta, sillä kehitys etenee ja tulokset muuttuvat.
Kuvien kopio-oikeus/tekijänoikeus Kaikilla valokuvilla on kopiosuoja. Valokuvien kopio-oikeus ja tekijänoikeus kuuluu aina kuvan ottajalle, ei kuvatuille henkilöille tai sille, kenen hallussa kuvat ovat. Tämä siis mikäli kuvaaja ei ole luovuttanut kopio-oikeutta edelleen. Lain mukaan et siis saa julkaista, kopioida tai teettää kopioita muualla teistä otetuista kuvista, (vaikkapa kiitoskortteihin), ilman kuvaajan suostumusta. Vaikka kuvaaja luovuttaisikin kopio-oikeuden ottamiinsa kuviin, tulee kuvaajan nimi silti mainita julkisesti esitetyn kuvan yhteydessä. Toissijaisella kopioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa teistä hääparina otetaan valokuva juhlatilassa, jonka seinällä on kehystetty valokuva, vaikkapa juhlapaikan perustajasta. Tällöin seinällä olevan kuvaa ei kopioida, vaan se esiintyy kuvassa sattumanvaraisena rekvisiittana, eikä siihen näin ollen liity kopio-oikeudellisia rajoituksia. Toissijainen kopiointi ei siis tarkoita sitä, että minkä tahansa kuvan voi käyttää mihin tahansa omasta mielestään ei-kaupalliseen levitykseen, oli se sitten häissä jaettava häälehti tai opinnäytetyö. Valokuvaa ei myöskään saa tallentaa millään tavoin sähköisessä tai digitaalisessa muodossa ilman valokuvaajan lupaa, mukaan lukien hääparien kotisivut. Valokuvien suoja-aika vaihtelee 50 ja 70 vuoden välillä, laskettuna joko kuvan ottamisesta tai kuvaajan kuolinvuodesta ja riippuen siitä, ylittääkö valokuva teoskynnyksen (useimmat valokuvat sen tekevät). Ennen vuotta 1966 julkistetuissa valokuvissa, jotka teoskynnystä eivät ylitä, suoja-aikaa ei ole. Lähde: Kuvasto
Häävideointi Valokuvaus häissä on ollut Suomessa normaali tapa vuosikausia. Ammattilainen ottaa kuvat ja tekee halutunlaisen koosteen hääkansioksi. Rapakon takana häävideokuvaus perinne on huomattavasti pidemmällä ja siihen myös satsataan. Kuvauksia suorittavia yrityksiä on useita ja toiminta on täysin ammattimaista. Siis kuten Suomessa valokuvaus. Elävän kuvan arvostus on kuitenkin nostamassa päätään Suomessakin. Valmiin videon kun tänä päivänä saa lähes poikkeuksetta DVD muotoon ja näin kuvan laatu säilyy hyvänä. Toki VHS- kopiot pitävät suosionsa edelleen. Videokuvaukseen pätee pitkälti samat säännöt kuin still -kuvien ottoonkin. Kuvaajan pitää nähdä tilanne ja ottaa kuva oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Oma haastavuutensa on videokuvassa koska kuvia on 25 kpl/sekunnissa sekä kuvan lisäksi ääni. Käytössämme on siis liikkuvaa kuvaa äänen kera. Harva hääpari luottaa (still) hääkuvissaan tutun kaverin kameraan ja kuvaajaan, ellei kaveri satu olemaan alan ammattilainen. Mahdollisesti elämän tärkeimmästä ja ainutlaatuisimmasta tilaisuudesta halutaan tallenne, hyvä sellainen. Kun ammattilainen kutsutaan kuvaamaan häävideota, hän selvittää etukäteen monia kuvaamisen kannalta tärkeitä asioita. Kirkko, kirkon äänentoisto, valaistusolosuhteet, häämarssi, juhlapaikka ja sen olosuhteet, mahdolliset erikoisuudet juhlapaikalla jne. jne. Kuvaaja ei siis tule pelkästään kuvaamaan vaan tekee videota jo ennen kuvaustilannetta. Tapahtumaa kuvatessa, on video jo kuvaajan päässä leikattuna, mahdollisesti erikseen tehtyyn käsikirjoitukseen kirjoitettuna. Jokaisissa häissä on kuitenkin oma tunnelmansa ja oma ohjelma jonka kuvaajan pitää huomata. Apuna näissä tilanteissa on monesti kaaso ja/tai bestman ja/tai seremoniamestari joka suurin piirtein tietää ohjelman kulun. Yllätyksiä sattuu ja silloin kuvaajan pitää olla paikalla ja kameran käydä.
|