Vihkiminen & Parisuhteen rekisteröinti

Suomessa avioliittoon vihkiminen perustuu avioliittolakiin (13.6.1929/234), missä on määritelty kuka, missä, milloin ja millä ehdoilla voi solmia avioliiton. Suomessa kirkollinen ja siviilivihkiminen ovat vaihtoehtoisia. Molemmilla on yhteiskunnallinen pätevyys. Kirkollinen vihkimisoikeus on niillä kirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä, joille opetusministeriö on sen myöntänyt.

Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan siitä, että aiottu avioliitto on lain mukaan sallittu.

Kuka voi mennä avioliittoon

Avioliittoon voi mennä jokainen

• joka on täyttänyt 18 vuotta
• joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Kahdeksaatoista vuotta nuorempi voi kuitenkin solmia avioliiton oikeusministeriön luvalla.

...ja kenen kanssa?

Avioliitto ei ole sallittu läheisten sukulaisten kesken. Tämän mukaisesti avioliitto on kielletty:

• lapsen ja hänen vanhempansa sekä sisarusten ja puolisisarusten välillä
• kun toinen avioliittoon aikovista on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen (esimerkiksi eno ja sisarentytär)
• ottolapsen ja ottovanhemman kesken.

Kahdessa viimeksimainitussa tapauksessa avioliitto on kuitenkin sallittu oikeusministeriön luvalla.

Kirkollisen vihkimisen edellytykset

Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa:

• evankelis-luterilaisessa kirkossa
• ortodoksisessa kirkkokunnassa
• muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jonka jäsenellä on vihkimisoikeus.

Kirkollista vihkimistä ei voida toimittaa ennen kuin avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on annettu tästä todistus. Tämän lisäksi oikeus saada kirkollinen vihkiminen riippuu kunkin uskonnollisen yhdyskunnan omista määräyksistä. Kukin uskonnollinen yhdyskunta määrää itse näistä muista kirkollisen vihkimisen ehdoista.

Kuka vihkii avioliittoon?

Kirkollisen vihkimisen saa avioliittolain mukaan toimittaa:

• evankelis-luterilaisen kirkon pappi
• ortodoksisen kirkkokunnan pappi
• rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa se, jolla on vihkimisoikeus.

Siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan:

• laamanni, käräjätuomari ja käräjäviskaali
• käräjäoikeuden notaari, joka on määrätty toimittamaan vihkimisiä
• maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja ja maistraatissa toimiva julkinen notaari.

Sukunimen valinta ennen vihkimistä

Avioliittoon aikovat voivat valintansa mukaan joko säilyttää avioliitossa omat sukunimensä tai ottaa yhteisen sukunimen. Jos he valitsevat yhteisen sukunimen, voi se avioliittoon aikovista, jonka nimi muuttuu, lisäksi päättää, että hän käyttää aikaisempaa sukunimeään yhteisen sukunimen edellä. Yhteisen sukunimen valinnasta on ennen vihkimistä ilmoitettava vihkijälle.

Lisätietoja puolisoiden ja lasten sukunimestä saa maistraatista tai siitä seurakunnasta, johon jompikumpi kihlakumppaneista kuuluu.

Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunta, jonka jäseniä kihlakumppanit ovat tai toinen heistä on. Avioliiton esteiden tutkintaa pyydettäessä avioliittoon aikovien on allekirjoitettava vakuutus siitä, että aiotulle avioliitolle ei ole estettä.

Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta

Kun avioliiton esteiden tutkija on todennut, että aiotulle avioliitolle ei ole esteitä, on avioliittoon aikoville annettava tästä todistus. Todistusta ei saa antaa aikaisemmin kuin seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä.

Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta on voimassa neljän kuukauden ajan todistuksen antamisesta lukien. Tämän määräajan kuluttua umpeen vihkiminen voidaan toimittaa vasta sen jälkeen, kun avioliiton esteet on uudelleen tutkittu.

Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta 

Ainoastaan kihlakumppanit vahvistavat lomakkeen henkilökohtaisilla sirullisilla henkilökorteilla tai verkkopankkitunnuksin. Todistajia ei tarvita. Ensimmäisenä tunnistautuva täyttää molempien tiedot ts. henkilötunnukset, nimet, osoitteet ja puhelinnumerot tai sähköpostiosoitteet näiden tietojen lisäksi on mahdollista pyytää, että kirkollisessa vihkimisessä tarvittava tieto rippikoulun käymisestä tarkistetaan evankelis-luterilaisen kirkon rekistereistä Suomessa. Myös aikaisemmin solmitut avioliitot ja rekisteröidyt parisuhteet merkitään lomakkeelle. Mikäli esteitä avioliitolle ole saatte lomakkeen Todistus toimitetusta avioliiton esteiden tutkinnasta / vihkimisilmoitus. Lomakkeen osalta on ilmoitettava, noudetaanko se maistraatista tai säilytetäänkö se siellä vihkimistä varten. Todistuksen voi pyytää lähettämään postitse (merkittävä nimi ja osoite). Valitaan missä maistraatissa avioliiton esteiden tutkinnan suoritetaan (mahdollinen vihkimispaikka). Huom! Vihkimistilaisuudessa on henkilöllisyys todistettava esim. henkilötodistuksella, passilla, kuvallisella kela-kortilla.

Siirry palveluun (suomi.fi)

Lataa tulostettavat lomakkeet

• Seurakunnat.Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta sekä vakuutus ja ilmoitus avioliiton esteiden tutkintaa varten. (pdf)

Kuulutukset voidaan lukea kirkossa ja ilmoittaa myös paikallislehdessä, jos vihkipari niin haluaa.

Siviilivihkiminen Siviilivihkimisessä avioliiton vahvistaa siviiliviranomainen, ja vihkiseremonia voidaan toteuttaa niin eleettömästi tai juhlavasti kuin halutaan. Siviilivihkikaava on itsessään vain parin minuutin mittainen, mutta toimitukseen voi halutessaan lisätä esimerkiksi musiikkia, puheen, runon. Siviilivihkimisessä paikkavaihtoehtoja on rajattomasti - maistraatti on niistä vain yksi. Viikonpäivää tai kellonaikaakaan ei ole lailla rajoitettu, vaan aviosäätyyn voi astua vaikkapa sunnuntaina keskiyöllä tunturin laella.

Ainoa edellytys on löytää tähän suostuvainen vihkijä. Siviilivihkimisen voi lain mukaan suorittaa henkikirjoittaja, laamanni tai käräjätuomari. Vihkitoimitus on lain nojalla maksuton, mutta jos se suoritetaan viraston ja virka-ajan ulkopuolella, vihkijän matkakulut on tapana korvata. Siviilivihkimisen todistajiksi tarvitaan kaksi 15 vuotta täyttänyttä henkilöä.

Siviilihäät voidaan rakentaa pääpiirteissään kolmella tavalla:

1) Vihkiminen häävieraiden läsnäollessa tunnelmallisessa paikassa virka-ajan ulkopuolella.
2) Vihkiminen häävieraiden läsnäollessa maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa joko virka-aikana tai muulloin.
3) Vihkiminen vain muutaman todistajan läsnäollessa maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa virka-aikana.

Siviilivihkimiskaava on hyvin lyhyt ja koruton, vain parin minuutin mittainen. Kokonaisuudessaan kaava kuuluu seuraavasti:

Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä…………………………. tahdotteko ottaa tämän ……………………….…… aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
"Tahdon"

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä ……………………….. tahdotteko ottaa tämän ……………………..…….. aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
"Tahdon"

Vastattuanne näin kumpikin myöntävästi teille tehtyyn kysymykseen, totean teidät aviopuolisoiksi. Ottakaa ……………….. liittonne merkiksi sormus mieheltänne / toinen toisiltanne.

Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.

Vihkisormus on siviilivihkimisessä vapaaehtoinen ja halutessaan sen voi myös korvata jollakin muulla symbolilla. Mikäli pelkkä vihkikaava vaikuttaa liian koruttomalta ja lyhyeltä, vihkimistä voidaan elävöittää esimerkiksi vihkijän tai vihittävien lausumalla runolla, puheella, parin itsensä vuorotellen lausumalla sormusvalalla.

AVIOLIITON SIUNAAMINEN Mikäli vain toinen vihittävistä kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksikirkkoon, heitä ei vihitä kirkon puolesta. Kihlaparin saa siviilivihkimisen, mihin voi liittää avioliiton siunaamisen. Avioliiton siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma näin ollen tilaisuus voi olla vain parin ja papin tapaaminen missä pappi siunaa parin tai kirkollista vihkimistä muistuttava juhlava tilaisuus marsseineen ja itkevine täteineen. Avioliiton siunauksen saa myös henkilöt, jotka eivät ole käyneet rippikoulua. Avioliiton siunaukseen on myös oma kaavansa, mutta sitä voi muokata haluamansa mukaan, mikäli siunaava pappi siihen suostuu.

EVANKELIS-LUTERILAINEN VIHKIMINEN

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta. Avioliiton solmimisessa vihittävät sitoutuvat toisiinsa julkisesti ja liitto saa yhteiskunnallisen vahvistuksen. Evankelis-luterilaisessa kirkossa vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä, joilla ei ole laillisia esteitä avioliiton solmimiseen. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen.

Kirkollinen vihkiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Toimituksessa on kuitenkin oltava läsnä vähintään kaksi täysi-ikäistä todistajaa.
Kirkollinen vihkiminen on luonteeltaan aina jumalanpalvelus. Siksi esimerkiksi vihkimisessä käytettävästä musiikista ja muusta sisällöstä on syytä keskustella etukäteen vihkipapin ja -kanttorin kanssa. Vihkimisen ajankohdasta sovitaan päivystävän papin kanssa tai kirkkoherranvirastossa.

Vihkikaava

Sekä perinteiseen vihkitoimitukseen että morsiusmessuun kuuluu papin esittämät kysymykset vihittäville. Molemmissa toimituksissa on samat kysymykset:

Pappi kysyy:

Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä
ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi/mieheksesi ja
osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus:
Tahdon.

Tai

Pappi kysyy:

Jumalan edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN
(koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi/mieheksesi, olla hänelle uskollinen ja
rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?
Vastaus:
Tahdon.

Jos vihittävät toivovat, toimitus voi ennen sormuksen panemista sormeen jatkua siten, että sulhanen pitää morsiamen kanssa sormusta ja lausuu: Minä, NN, otan sinut MM, nyt aviovaimokseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä (elämäni loppuun asti). Merkiksi annan sinulle tämän sormuksen. Morsian lausuu: Minä, MM, otan sinut, NN, nyt aviomiehekseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä (elämäni loppuun asti). Merkiksi otan sinulta tämän sormuksen.

Vihkikaava

Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy myös ehtoollisen vietto sekä hääparille että häävieraille.

Vihkimusiikki

Vihkitoimituksen jumalanpalvelus luonteen takia vaatimuksena on, että toimituksessa olisi vähintään yksi virsi tai vihkilaulu, jotta kaikki paikalla olevat pääsevät osallistumaan. Virsikirjan osiosta 'Avioliitto' löytyy vihkitilaisuuteen sopivia virsiä. Myös muut kuin virret käyvät. Kaikesta vihkitilaisuudessa käytettävästä musiikista on hyvä keskustella kanttorin kanssa, käytettävä musiikki ei saa olla ristiriidassa toimituksen jumalanpalvelusluonteen kanssa. Kanttorin kanssa tulee myös keskustella sisääntulo- ja lähtömusiikeista. Virsikirja löytyy myös verkosta!

ARTISI – Teidän Rakkauslaulunne

ARTISI tekee tilaustyönä häälaulunne. Sanoituksena hääparin uniikki rakkaustarina, sävellys tehty musiikkimakunne mukaan tyylillä jolla haluatte. Levyn kanteen ja pintaan haluamanne kuva tyylikkäästi sommiteltuna. Tuloksena taatusti yksilöllinen, koskettava rakkauslaulu – häälahjaksi morsiusparille tai morsiusparin lahjaksi vierailleen.

ARTISIN ammattilaisilla on yhteensä yli neljäkymmentä vuotta musiikkialan kokemusta. Etelä- Ranskassa, keskiaikaisen kylän romanttisessa ympäristössä on suomalainen studio jossa muusikot ja säveltäjät Milja Kaunisto ja Petteri Parviainen tekevät ARTISIN häälaulut. Rock, pop, jazz, blues, reggae, soul, folk, maailmanmusiikki, klassinen musiikki... musiikkimahdollisuudet ovat rajattomat! Sanoituksen voit valita suomeksi, englanniksi tai ranskaksi. Kuuntele suomalaisiin ja kansaivälisiin häihin säveltämiämme lauluja nettiosoitteessa http://soundcloud.com/artisiweddingsongs!

Annamme mielellämme lisätietoja meileitse osoitteesta artisi.weddingsongs@gmail.com, suoraan studiostamme: +33565484981 tai edustajaltamme Hannalta: 0414963268.

Kirkkoetiketti

Hyvien tapojen mukaan kirkossa käyttäydytään tietyllä tavalla. Jos valitsee itselleen kirkkohäät, olisi kirkkokäytäntöä myös syytä noudattaa. Toisaalta eronneiden vanhempien istumajärjestys on niitä asioita, joissa kannattaa noudattaa sitä periaatetta, mikä tuntuu oikeimmalta kaikkia osallisia ajatellen.

Etiketin mukaan hääpari ja -vieraat sijoittuvat kirkossa seuraavasti:
Sulhanen ja bestman, jotka saapuvat kirkkoon ensimmäisenä hyvissä ajoin, seisovat alttarin oikealla puolella ovelta katsottuna. Kirkossa morsiamen suku ja ystävät istuvat salin vasemmalla puolella, sulhasen oikealla. Jos vierasmäärä on selkeästi epätasainen, vieraat sijoittuvat tasaisesti kirkkoon. Kun tämän tietää etukäteen, kannattaa pyytää paria avustajaa ohjaamaan vieraita paikoilleen. Hääväen tulisi asettua paikoilleen 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.

Kirkon ensimmäisessä penkissä istuvat vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Isä istuu puolisonsa vieressä kirkkoon saavuttuaan. Jos vanhemmat ovat eronneet, ensimmäisessä penkissä istuu se vanhemmista mahdollisen uuden puolisonsa kanssa, joiden kanssa morsian tai sulhanen on asunut. Toinen vanhemmista istuu yksin tai puolisonsa kanssa tästä seuraavassa penkissä. Jos välit ovat etäiset, toinen vanhemmista istuu yksin tai puolisonsa kanssa taaempana. Eronneet vanhemmat voivat myös istua yhdessä etupenkissä, jolloin heidän uudet puolisonsa sekä heidän lapsensa istuvat taaempana.

Morsian voi saapua kirkkoon yksin, isän tai muun läheisen saattamana tai yhdessä sulhasen kanssa. Morsian kulkee kirkkoon saattajansa oikealla puolella. Sulhanen tulee saatettavaa morsianta vastaan käytävälle, jossa sulhanen kumartaa morsiamen saattajalle ja tarjoaa vasemman käsivartensa, johon morsian tarttuu oikealla kädellä. Saattaja seuraa paria omalle paikalleen, kumartaa sulhasen suvulle ja istuu paikalleen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa, kun vihkipari saapuu yhdessä, sulhanen on morsiamen oikealla puolella. Morsiuslapset seuraavat hääparia ja istuvat omalle paikalleen. Huntua kannattelevat morsiuslapset jäävät seisomaan vihkimisen ajaksi hääparin taakse.

Seurakunta seisoo morsiamen tullessa kirkkoon sekä hääparin poistuessa kirkosta.

Kännykät laitetaan äänettömällä kirkkoon astuttaessa.
Valokuvausta tulisi tehdä siten, ettei se häiritse toimitusta.
Itkevän tai levottoman lapsen kanssa voi käydä rauhoittumassa kirkkosalin ulkopuolella.

Kirkko, riisi & muut heiteltävät

Varsinkin kesälauantaisin avioliittoja solmitaan tasatunnein, eikä toimitusten väliin jää pahemmin aikaa. Monissa kirkoissa pyydetäänkin, ettei kirkkoon enää tultaisi sisälle sen jälkeen, kun riisit on heitetty ja että riisit ylipäätään jaettaisiin vasta seremonian jälkeen. Joissain kirkoissa pyydetään, että riisit heiteltäisiin vasta kirkon pihamaalla, ei portailla. Tämä taas johtuu siitä, että kirkkopihoilla asustaa usein runsaasti siivekkäitä ystäviämme, jotka innokkaina syövät riisiä ja samalla ruikkivat kirkon portaat sotkuisiksi. Seuraava morsian joutuu sitten luuttuamaan helmallaan nämä jätökset mukaansa. Kirkkoon sisälle ei pitäisi palata enää sen jälkeen, kun riisit on heitelty. Kuivalla säällä riisi kulkeutuu kengissä ja vaatteissa takaisin kirkkoon, sadesäällä se tarraa mattoihin ja lattioihin kuin purukumi. Kirkossa työskentelevillä ihmisillä on muutenkin paljon tekemistä vihkimisten välillä varmistaessaan, että kukin seurue saa kirkon käyttöönsä juhlallisesti. Riisin poistaminen matoista ja penkeistä vie turhaan aikaa. Riisi on myös liukasta, kivikirkon lattioilla jopa vaarallista.

Näistä syistä johtuen läheskään kaikissa kirkoissa ei saa ylipäätään heitellä riisiä, konfettia tai terälehtiä. Se, että riisi olisi kielletty linnuille haitallisena, on puhtaasti urbaanilegendaa.

Vihkitodistus

Virallisia vihkitodistuksia ei Suomessa tarvita, joten vihkitodistuksia ei välttämättä anneta automaattisesti. Käytäntö on hieman hajanainen vielä. Jotkut ovat edelleen saaneet todistuksen vihkiraamattunsa välissä, mutta yleistä tämä ei ilmeisesti ole. Maistraatissa tapahtuneen vihkimisen jälkeen kuitenkin vihkitodistus on usein annettu hääparille heti vihkimisen jälkeen.

VIHKIMINEN ULKOMAILLA Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti. Vihkijänä on silloin kyseisen maan pappi tai siviiliviranomainen, jolla on vihkimisoikeus. Avioliiton esteiden tutkinta tapahtuu asianomaisen maan lakien ja määräysten mukaan, mikä joissakin maissa saattaa kestää jopa viikkoja. Suomessa kirjoilla oleva Suomen kansalainen tarvitsee rekisteriviranomaiseltaan (maistraatti tai kirkkoherranvirasto) kuusikielisen todistuksen ulkomaan viranomaisen suorittamaa avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Joissakin maissa on suomalaisia pappeja, joilla on vihkimisoikeus sen maan viranomaisina. Myös tällöin tarvitaan em. todistus siitä, että on esteetön menemään avioliittoon ulkomailla ulkomaan viranomaisen edessä. Useissa maissa avioliiton ainoa juridinen solmimistapa on siviilivihkiminen. Lisätietoja eri maiden vihkimiskäytännöistä löydät tästä. Kirkollinen ja siviilivihkiminen ovat mahdollisia Pohjoismaiden lisäksi Australiassa, Englannissa, Espanjassa, Kreikassa ja Virossa.

Pakollinen siviilivihkiminen on voimassa Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Itävallassa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä.

Kanadassa on mahdollista solmia avioliitto sekä kirkollisena että siviilivihkimisenä. Eri provinsseilla on kuitenkin oma lainsäädäntönsä.

USA:n eri osavaltioilla on oma lainsäädäntönsä. Useimmissa on mahdollisuus sekä kirkolliseen että siviilivihkimiseen.

Vihkiminen Pohjoismaissa

Muiden Pohjoismaiden kanssa solmitun sopimuksen mukaan Suomen kansalaiset voivat solmia avioliiton missä tahansa Pohjoismaassa Suomessa suoritetun avioliiton esteiden tutkinnan perusteella.

ORTODOKSIVIHKIMINEN Avioliittoon vihkiminen luetaan ortodoksikirkon perinteessä sakramenttien joukkoon. Kysymyksessä ei siis ole vain kahden ihmisen keskinäinen rakkaudentunnustus, vaan liitolle haetaan Jumalan siunausta ja vahvistusta. Vihkisormuksia pidetään oikeassa nimettömässä. Varsinainen vihkitoimitus alkaa kysymyksillä: "Onko sinulla, NN, hyvä ja vapaa tahto ja vakava mieli ottaa aviopuolisoksesi tämä NN, jonka näet tässä vierelläsi?" Kysymykseen vastataan: "On, arvoisa isä!"

Kysymyksiä seuraavien rukousten jälkeen vihittävien yläpuolella kannatellaan vihkikruunuja. Tätä varten tulee olla etukäteen varattuna ainakin kaksi kruununkantajaa, esimerkiksi vihkiparin lähisukulaisia tai ystäviä. Vihkiparille tarjotaan juotavaksi yhteinen viinimalja, muistuma varhaiskirkon ajalta, jolloin vihkiminen sinetöitiin ehtoolliseen osallistumisella. Tämän jälkeen tapahtuu toimituksen näyttävin osa, pappi ja vihkipari kiertävät kolme kertaa vihkipöydän ympäri juhlavassa saatossa. Kiertäminen ja ympyrän muoto symboloivat ikuisuutta ja täydellisyyttä.

Vihkipäivää valittaessa on huomioitava, että ortodoksisessa kirkossa ei vihitä avioliittoon eräiden paasto- ja juhlakausien aikana, nämä ajat löytyvät kirkkokalenterista.

ISLAMILAINEN VIHKIMINEN

Avioliitto on islamissa siviilisopimus, kahden ihmisen keskinäinen liitto Jumalan ja ihmisten edessä. Siihen ei liity mitään mystistä eikä sakramentaalista sisältöä. Koska islamissa ei ole pappeutta, ei tarvita ketään suorittamaan vihkimystä - vaikka sellainen onkin toivottavaa, jotta itse vihkiseremonia saisi jonkinlaisen muodon. Ainoa, mitä tarvitaan, on vähintään kahden aikuisen muslimin läsnäolo ja avioliittolupausten todistaminen, ja että tapahtunut tehdään julkiseksi. Se on vähimmäisvaatimus islamin lain mukaan. Muslimimies voi mennä naimisiin muunuskoisen naisen kanssa, mutta musliminainen ei voi valita miehekseen kristittyä. Suomessa usealla islamilaisella yhdyskunnalla on vihkimisoikeus.

Vihkiseremonia voidaan suorittaa missä kokoontumispaikassa tahansa, joka katsotaan sopivaksi. Islamilaisen lain tunteva henkilö on tavallisesti todistamassa avioliittolupausten vaihtamista. Hän voi lausua joitakin kohtia Koraanista (kuten al-Fatiha ja suura 28, jakeet 22-28 ja puhua yleisesti avioliiton sosiaalisesta ja uskonnollisesta merkityksestä, miehen ja vaimon velvollisuuksista ja oikeuksista ja lopuksi pyytää Allahia siunaamaan uutta avioparia.

JUUTALAINEN VIHKIMINEN Avioliitto on juutalaisen elämän, tulevien sukupolvien ja koko juutalaisen kansan perusta. Juutalaisuuden mukaan avioliitto on Jumalan luoma instituutio. Avioliiton tehtävä on antaa puitteet suvunjatkamiselle ja muodostaa liitto, jossa mies ja nainen voivat kokea rakkauden ja yhteenkuuluvuuden. Avioliitto on juutalaisuuden mukaan aikuisen ihmisen luonnollinen olotila. Siksi juutalaisuus suosittaa että myös eronneet ja leskeksi jääneet solmivat uuden avioliiton mahdollisimman nopeasti. Naimisiin on kuitenkin mentävä harkiten, ei pakolla. Juutalaiset häät voidaan järjestää lähes missä tahansa, mutta niitä ei kuitenkaan saa järjestää suruaikana tai shabattina. Vihkiseremoniassa hääpari seisoo perheen tulevaa kotia ja yhteisasumista symboloivan hääkatoksen eli chupan alla. Vihkiminen suoritetaan siten, että hääpari seisoo kohti Jerusalemia. Morsiamen paikka on sulhasen oikealla puolella. Vihkiseremoniassa lausutaan seitsemän siunausta, joista kuusi hääparille ja yksi viinille. Puolisoiden allekirjoitettua avioliittosopimuksen he juovat yhdessä pikarillisen viiniä, jonka jälkeen sulhanen rikkoo lasin Jerusalemin temppelin muistoksi.

Ennen vihkitilaisuutta hääparille on laadittu ketuba - avioliittosopimus. Siinä määritellään molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet avioliitossa mm. ravinnon, vaatteiden, sukupuolisen kanssakäymisen, myötäjäisten ja mahdollisen avioeron suhteen. Avioliiton solmimisen merkiksi sulhanen antaa morsiamelle sileän kultasormuksen. Vihkitilaisuuden päätteeksi rikottu lasi muistuttaa suurimman ilonkin keskellä menneistä murheista ja tuhoutuneista temppeleistä.

KATOLINEN VIHKIMINEN Katolisen kirkon mukaan koko avioliitto on sakramentti, ei vain avioliittoon vihkiminen. Normaalisti avioliittoon vihkiminen tapahtuu messun yhteydessä. Ennen avioliiton sakramenttia suositellaan aviopuolisoita ottamaan vastaan parannuksen sakramentti. Puolisot jakavat tämän sakramentin toisilleen. Kirkko painottaa, että tämän aviosopimuksen on synnyttävä puolisoiden täysin vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi pakosta. Mikäli avioliitto solmitaan vastoin puolisoiden inhimillisestä vallasta vapaata tahtoa sakramentti voidaan katsoa pätemättömäksi. Tämän vuoksi myös kerran sovittu avioliitto on ikuisesti pätevä, eikä pätevästi solmittua avioliittoa voida purkaa. Mikäli katolinen haluaa mennä muuhun uskontokuntaan kuuluvan henkilön kanssa naimisiin tulee hänen saada siihen lupa kirkolliselta auktoriteetilta. Tämän luvan edellytys on lupaus lasten kasvattamisesta katoliseen uskoon.  Katolisen kirkon mukaan kristillinen avioliitto kestää kuolemaan asti, siksi katolinen kirkko ei vihi avioliitosta eronneita. Avioliittoon vihkiminen ilman messua.

PARISUHTEEN REKISTERÖINTI 1.3.2002 lähtien myös samaa sukupuolta olevilla on ollut mahdollisuus virallistaa parisuhteensa Suomessa. Rekisteröidyn parisuhteen voi solmia kaksi täysi-ikäistä samaan sukupuoleen kuuluvaa henkilöä, mikäli rekisteröinnille ei ole laillisia esteitä. Kuten avioliitossakin, ennen parisuhteen rekisteröintiä on pyydettävä esteiden tutkintaa. Parisuhteen voi rekisteröidä Suomessa mikäli vähintään toinen osapuoli on Suomen kansalainen tai molemmat osapuolet ovat asuneet Suomessa kahden vuoden ajan ennen rekisteröimistä.

Parisuhde rekisteröidään niin, että osapuolet yhtä aikaa paikalla ollen ja rekisteröimisen toimittavan viranomaisen läsnäollessa allekirjoittavat rekisteröintiä koskevan asiakirjan, jonka viranomainen samalla vahvistaa allekirjoituksellaan. Tilaisuudessa ei tarvita todistajia.

Parisuhteen rekisteröinyt viranomainen huolehtii rekisteröimistiedon ilmoittamisesta valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmästä tieto rekisteröidystä parisuhteesta välitetään avioliittotiedon tavoin muun muassa viranomaisille hallinnollisten tehtävien hoitamista varten.

Itse rekisteröintitilaisuus on hyvin koruton ja yksinkertainen, mutta siitä voi muokata myös juhlallisemman tilaisuuden.

Pyyntö kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhteen rekisteröinnin esteiden tutkinnasta.

Pyyntö kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhteen rekisteröinnin esteiden tutkinnasta sekä vakuutus ja ilmoitus esteiden tutkintaa varten. Lomake toimitetaan täytettynä ja molempien allekirjoituksilla varustettuna maistraattiin.

Siirry palveluun (suomi.fi)

Kuvat: Shutterstock images. Kopiointi sivuston ulkopuolelle kielletty.