Polttarisauna

Polttari- ja morsiussaunonta on yleisin polttareiden ohjelmanumero.

Polttarisaunonnassa yhdistyy perinteiden lisäksi silkka hauskanpito ja herkuttelu. Polttarisankaria valmistellaan avioliittoon puhtaana ja rentoutuneena, siinä samalla polttariporukkakin saa nauttia yhteisestä hetkestä lauteilla ja laineilla.

Siinä missä miehet hakevat miehekkäämpiä polttarisaunakokemuksia, naiset saunovat koristellen saunatilan ja loitsutellen morsianta. Kyllä naisetkin oman saunansa lämmittävät ja puunsa pilkkovat jos sellainen on tarpeen, mutta miehillä saunomiseen liittyy selkeästi enemmän äijämäisiä elementtejä naisten keskittyessä hemmotteluun. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan ideoita molemmille sukupuolille yhdistellen vanhaa perinnetietoa nykypäivän saunontaan.

Se sauna

Polttarisaunomisen tarvitaan tietenkin sauna. Sopivan löytäminen täällä saunojen luvatussa maassamme ei olekaan aina ihan helppo juttu - ainakaan pääkaupunkiseudulla. Saunaan pitää saada mahtumaan ehkä isompikin joukko ja moni kaipaa saunaa, jonne voi tuoda omat juomat sekä tarjoilla hieman purtavaakin. 
  

Erityisesti näistä saunoista tuntuu olevan puutetta. Omatoimisaunoja kannatta kysellä yhdistyksiltä ja mökki- sekä lomapalveluja tuottavilta yrittäjiltä. Toisaalla voi vuokrata koko mökin yöpymispaikkoineen suunnilleen samalla hinnalla, jonka joutuu pulittamaan pelkästä saunakokemuksesta, mutta hienosta kokemuksesta voi hieman maksaakin. Suomen saunakansa on ottanut ulkoporealtaat ja paljut omakseen. Kesällä paljussa voi vilvoitella ja talvella paljussa istuminen on mahtava kokemus.

Saunoja ja saunontamuotoja löytyy joka lähtöön. Monet pitävät perinteistä puulämmitteistä saunaa parhaimpana. Myös savusauna on suosittu polttarisaunontamuoto. Näiden lisäksi tarjolla on myös höyrysaunoja sekä turvesaunontaa. Turvesaunonta ei kuitenkaan sovellu raskaana oleville tai saunojalle, jolla on akuutti tulehdustila. Myös sydänsairauksista kärsivän polttarisankarin turvesaunottamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Uudempaa saunamallia edustaa infrapunasaunat, joiden sanotaan edistävän terveyttä ja hyvää oloa sekä lisäävän energisyyttä. Infrapunasaunan kerrotaan nopeuttavan selluliitin vähenemistä, lievittävän päänsärkyä, poistavan lihaskipuja, vähentävän stressiä ja väsymystä. Matalan lämpötilan vuoksi infrapunasaunonnan sanotaan sopivan myös sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville.

Polttarisaunoihin voi tutustua Palveluhakemiston Polttariosastolla, ks. valikko!

AAVALLE, AVANTOON JA ATERIALLE!

Saunaan kuuluu olennaisena osana vesi! Aina vettä ei ole tarjolla järven tai meren aaltoina, mutta silloin kun on, pulahdukset kuuluvat ohjelmaan.

Talvella pulahdellaan hyiseen avantoon. Upeat jäälyhdyt valaisevat saunapolkua.Jos avantoon saakka ei uskalleta mennä tai sellaista ei ole, lumessa kieriminen tai vilvoittelujuoksu sukat jalassa saa vipinää kinttujen lisäksi myös verenkiertoon! Myös avantouintiin kannattaa varata sukkia tai jalkineita, jotta märät jalat eivät jää kiinni jäähän. Kuutamouintia voi harrastaa kautta vuoden! Saunan jälkeen huikoo! Pieni purtava tavalla tai toisella tekee varmasti kauppansa ja nesteytyksestäkin on hyvä huolehtia. Suomalaiseen makuun maistuvat erilaiset makkarat löylyn päälle. Niitä voi paistella kiukaalla, takassa tai nuotiolla. Erityisen hienon lisän talvipolttareihin saa rakentamalla ulos tulen, jonka ympärillä istutaan paksuilla peitoilla tai taljoilla peitetyillä styrokseilla. Lämmin ja asianmukainen pukeutuminen on tietenkin kaiken a ja o. Kesäaikana köllitään ulkona, uidaan ja saunotaan ajan kanssa. Polskutteluun voi yhdistää katiskan noudon, jotta porukalle saadaan juotavaa!

MORSIUSSAUNONNAN HISTORIAA

Morsiussaunominen on vanha suomalainen tapa. Saunomisriitit vaihtelivat sen mukaan, missä päin Suomea saunottiin. Usein morsiussaunonta tapahtui häiden aattona. Aattona saunomisen syyksi ajatellaan sen ajan terveyskäsitystä, jonka mukaan terve ihminen on punakka ja heleäihoinen. Tämänhän sauna saunojalle tekee. Toisaalta saunomisriittien uskottiin toimivan pahojen henkien, eli kyöpelien karkottajana, joten saunomisella oli myös perusturvallisuutta tuova merkityksensä.

Kolmas selitys saunomiselle on se, että saunominen kuului lähdetysmenoihin ja oli osana seremoniallisissa siirtymäriiteissä morsiamen jättäessä kotinsa, säätynsä ja entisen elämänsä. Morsiussaunominen siis sekä auttoi vanhasta kodista ja sosiaalisesta verkosta irtautumisessa, että tuki morsianta henkisesti uuteen kotiin siirtymisessä.

Morsiamen peseminen

Morsiussaunassa liat ja vanhat kaunat pestiin pois, jotta liitto voitiin alkaa puhtaana ja puhtaalla sielulla. Puhtaus symboloi myös terveyttä, jota näin uskottiin siirrettävän alkavalle liitolle. Pesuun käytettiin veden lisäksi jauhoja, suolaa ja joskus leivänmurujakin. Pesun aikana morsiamelle annettiin ohjeita tulevalle liitolle.

Morsianta saattoi kylvettää kaaso, hänen äitinsä tai muut suvun naiset ja ystävät, eli morsiuspiiat. Saunan lämmittäjälle saatettiin antaa lahjaksi morsiamen riisumat vaatteet. Toisaalla Suomessa hääpari saattoi saunoa yhdessäkin. Metsäsuomalaisten tapoihin kuului, että pari saunoi yhdessä ilosaunan tai ilokylvyn nimissä. Heitä avustivat morsiamen äiti, kaaso, eli nuolutyttö ja sulhaspoika eli kolkkupoika. Saunottajien kunniatehtäviin kuului mm. saunan lämmittäminen, koristelu ja hääparin riisuminen sekä pukeminen. Löylyä lyötiin kaljalla ja viinalla. Tämä kuuluikin tärkeänä osana morsiussaunontaan. Saunan jälkeen tarjolla oli pientä syötävää; juustoa, juustokeittoa tai olutkeittoa sekä saunaviinaa. Karjalan alueella tarjoiltiin makeisia, makeita nisuja ja rinkeleitä. Koristelu & kylvetys Sauna koristeltiin usein lehvin, oljin, havuin ja kukkasin. Saunaan saatettiin laittaa pellavaa, karstoja tai kankaita pehmikkeeksi sekä nokkosia ja ohdakkeita muistuttamaan elämän suruista.

Saunavihtoihin käytettiin usein useampaa eri sidontamateriaalia.

Itkuvirsiä ja kyöpeleitä

Itä-Suomessa saunomista edelsivät itkuvirret, toisaalla Suomessa taas otettiin riemukylpyjä kyläläisten kolistellessa saunan nurkalla pahoja henkiä pois. Kyöpelit, nuo pahat henget oli syytä karkottaa tiehensä nuorten liittoa pilaamasta. Kyöpelit olivat erityisen herkkiä paukkeelle ja lehmänkellojen kalkatukselle. Kun kyöpelit oli karkotettu tiehensä, saattoivat morsiuspiiat tarjota kolistelijoille viinaryyppyjä, joka innosti kolisuttelijoita tietenkin yhä meluisampaan pahojen henkien karkottamiseen. Lieneekö tämä ja yleinen pakanallinen taikauskoisuus teettänyt sen, että kirkko- ja maalaki kielsi 1600-luvulla morsiussaunomisen tiettyinä aikoina kokonaan. Pahoja henkiä pidettiin loitolla myös lisäämällä suolaa kylpyveteen ja viskelemällä suolaa saunaan sellaisenaan. Suolaa heitteli kaason lisäksi myös morsiuspiiat, jotta pahat henget eivät pääsisi heihin kiinni ja manaisi heitä kyöpelinvuorelle. Kyöpelinvuoren taas uskottiin olevan naimaonnensa menettäneiden vanhojenpiikojen kokouspaikka ja sinne joutumista jokainen naimaikäinen nainen pelkäsi.

Taikoja ja uskomuksia

Saunottajien tuli paukutella saunan seiniä ja huutaa Paha pois, jotta pahat henget eivät saapuisi pilaamaan hääpäivää.

Saunassa morsiamen piti istuman kukkasilla, joiden seassa on nokkonen. Nokkonen muistuttaa morsianta siitä, ettei elämä ole aina ruusuilla tanssimista.

Naimaonnen kannalta sauna oli hyvä paikka, sillä naimaonnen uskottiin siirtyvän saunan kautta naimattomille. Se ken ensin istahti morsiamen paikalle lauteilla, sai haluttua naimaonnea itselleen.

Samoin morsiamen vihdalla vihtominen siirsi naimaonnea käyttäjälleen.

Tapoihin kuului myös kihlatun vastalla vihtominen, näin lisättiin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja liiton uskottiin tulevan sopuisaksi.

Morsianta hierottiin suolalla, jotta vanhat suolat eivät janottaisi. Jauhoilla hierominen taas toi taloon leipää ja morsiamelle hedelmällisyyttä.

Lapsionnen takaamiseksi morsiamen päähän rikottiin myös muna, joka hierottiin kasvoihin, kaulaan ja rintoihin.

Vihtoja tuli olla kaksi. Yksi jolla tehtiin puhdas liitto ja toinen jolla vihdottiin pois vanhat synnit. Vanhat synnit tarttuivat vihtaan, joka piti heittää käytön jälkeen saunan katolle tai polttaa saunan pesässä.

Kun saunominen oli ohi, morsiamen tuli heittää olkansa yli vihta saunan katolle. Jos se sinne jäi, tiesi tämäkin onnea tulevalle liitolle. Jos vihdan varsi oli katolla ylöspäin, tämä tiesi poika -esikoista jos vihta oli lehvät ylöspäin, esikoisen tiedettiin olevan tyttö.

Jos morsiussaunonnan aikana kuuli käen kukkuvan, kannatti sitä kuunnella tarkkaan. Käen kukunta kun kertoi kuinka monta rikasta vuotta taloon oli tulossa.

Saunomisen aikana saatettiin testata morsiamen luonnetta kääntämällä tämän vaatteet nurin. Jos morsian ei tuosta pahastunut, oli se merkki luonteen lempeydestä ja hyvästä sydämestä, jos taas kovin kimmastui, osasi naisväki arvella avioliitosta tulevan tappuraisen.

Morsiamen tuli juosta saunan ympäri niin monta kertaa kun on vanhoja rakkauksia ollut ja huutaa jokaisen vanhan rakkauden nimi metsään. Huutamalla vanhat lemmet saatiin lopullisesti pois mielestä.

Morsian saattoi laittaa paidan päällensä saunassa, joka sitten lahjana sulhaselle myöhemmin annettiin, nuorikon ihosta kostuneena. Tämä uskottiin lujittavan liittoa.

Morsian saattoi vielä yöllä hiipiä takaisin saunaan ja polttaa saunan pesässä toiveitaan. Jokainen toive tuli kirjoittaa erilliselle paperille ja jokainen paperi polttaa yksitellen, sanoen ääneen toiveensa.

"Heittämällä leipää" rannalla, laskettiin tulevaa lapsionnea tai rikkaita vuosia taloon.

Saunatonttuakaan ei sopinut unohtaa. Varsin onnettomaksi tuli se talo josta morsian lähti ilman saunatontun muistamista. Kiukkuinen saunatonttu saattoi seurata morsianta miehelään ja sytyttää nälkäisenä ja pettyneenä tulipaloja.

Morsiussaunontaruno

Kalevala Kolmaskolmatta runosta

"Morsian, sisarueni, kapulehti, lempyeni! Kuules, kuin minä sanelen, kielin toisin kertoelen! Laulut heitä lautsan päähän, ilovirret ikkunoille, tyttöys tyvelle vastan, huimuus hurstin hulpiloille, pankolle pahat tapasi, laiskuutesi lattialle! Piteä sinun pitävi, pää tarkka, tanea mieli, aina ankara ajatus, ymmärrys yhentasainen.

Pese pöyät, laiat muista, jalkoja elä unoha! Lautsaset vesin valele, seinät siivin siivoele, lautsat kaikki laitoinensa, seinät pitkin juomuinensa.

Elä suihki sutsunatta Eläkä räämi rätsinättä, Elä liiku liinasetta, Elä kengättä kehaja! Seulo jauhot siepottele, kanna kannella tupahan! Leivo leivät leppeästi, vastoa ani visusti, jottei pakoin jauhot jäisi, toisin selkeät seokset! Keitä ohraiset oluet, makujuomat maltahiset yhen ohrasen jyvästä, puolen puun on poltakselta!"

Käypä saunassa usein, elä anna iun paheta, kissan istua ituja, kasin maata maltahia!

Kalevalan neljäskolmatta runossa, joka alkaa sanoin "Jo nyt on neiti neuvottuna, morsian opastettuna", neuvotaan myös nuorta sulhasta, kuinka vaimoa miehelässä tulee kohdella:

"Kiitä, sulho, onneasi
hyvän saaman saamastasi!
Kun kiität, hyvinki kiitä!
Hyvän sait, hyvän tapasit,
hyvän Luojasi lupasi,
hyvän antoi armollinen.
Lue kiitokset isolle,
emoselle viel' enemmin,
ku tuuti tytön mokoman,
niin mokoman morsiamen!

Neuvo, sulho,
neitoasi, opeta omenoasi,
neuvo neittä vuotehella,
opeta oven takana,
vuosikausi kummassaki,
yksi vuosi suusanalla,
toinen silmän iskennällä,
kolmas on jalan polulla!"

Morsiusvihdan sitominen Kerää ohuita, 50-60 cm pitkiä rauduskoivun oksia. Poista kädensijan kohdalta ylimääräiset oksat ja tasaa tyvi puukolla. Tee tasainen kimppu niin, että lehtien kiiltävät pinnat ovat päällepäin - näin lehdet eivät takerru ihoon vihtoessa.  Sido vihta kiinni nauhalla tai narulla. Virkistävä vaihtoehto perinteiselle vihdalle on eukalyptusvihta, jonka lehdet sisältävät eteerisiä öljyjä. Eukalyptusvihta raikastaa saunailmaa ja sen eteriset öljyt ovat rentouttavia.

Kuvat: Shutterstock images. Kopiointi sivuston ulkopuolelle kielletty.