OLUT, HIENO JUHLAJUOMA

01.06.2021

Suomessa on kautta aikain juotu olutta ilon ja surun juhlissa maahanpanijaisista hääjuhliin, eikä edelleenkään voida varmuudella sanoa kumpi syntyi ensin; leipä vai olut. 2500 vuotta mallasjuoman makua on jäänyt suomalaisten suihin pysyvästi, eikä juhlia nykypäivänäkään juuri vietetä ilman tätä juhlavaa juomaa.

Olut ei ole ollut pelkkä juhlajuoma. Keskiajalla olut oli nestemäistä ravintoa ja sitä juotiin keskimäärin 1,5 litraa vuorokaudessa, sillä olut oli juomavettä hygieenisempää tuohon aikaan veteen. Olutta käytettiin myös lääkkeenä. Arkena ja juhlissa, olutta oli oltava tai talon arvo ei ollut kummoinen.

Niin rakas juoma on ollut, että meillä on ollut oluelle oma jumalakin; Pellonpecko, eli Pellopekko, joka sai ohran kasvamaan. Pakanallista tai ei, myös kirkko suosi olutta. Uskonpuhdistajamme Martti Luther oli suuri oluen ystävä ja hänen oppipoikansa Mikael Agricola, kertoo teksteissään suomalaisten viettäneen oluelle omistettuja juhlia, eli olutpitoja sanoin: "juotin ukon vacka, siellä juopui ucko sekä acka".


Olut häissä

Elias Lönnrotin Kantelettaressa osattiin hääoluiden nauttimisesta kertoa seuraavin sanoin:

"Suku juopi suuren sarkan, taatto tuopin, Maammoni hopiamaljan, Veikko kupin kultalaian, Kaaso kannun kallistavi, Heimo hempiän pikarin."

1800-luvun talonpoikaishäissä olutta saattoi yksissä häissä kulua reilusti yli sata litraa. Keskiajalla häiden yhteydessä pidettiin olutpitoja ja oluella on ylipäätäänkin ollut hääperinnehistoriassamme varsin merkittävä osa. Hääpidoissa morsian luovutettiin vasta ensimmäisen oluttuopillisen jälkeen eikä juhlista poistuttu ennen maltaista asemaljaa. Oluen loppumista häissä pidettiin talolle häpeällisenä ja alkaneelle liitolle huonona enteenä. Häiden ykkösjuomaa on yritetty horjuttaa jos millä keinolla kirkko- ja kieltolaista hunajasimaan, jota 1500-luvulla tuotiin meille Saksasta hedelmällisyyden tehostajana oluen tilalle. Kansa ei lämmennyt, olut oli ja pysyi suomalaisten rakkaimpana hääjuomana.

Modernien häiden aikana viini nousi hienon juhlajuoman symboliksi myös häihin. Tästä huolimatta olut on pitänyt pintansa suosituimpana juomana. Olutta on tuotu tuliaisina laivalasteittain sammuttamaan janoisen juhlakansan janoa. Juhliin haetaan alati jotain uutta ja erilaista. Nyt kun viinit ovat vakiinnuttaneet asemansa häiden ruokajuomina, oluen arvostus on jälleen nousussa. Tölkeistä nautittavien tuliaisoluiden rinnalle on alettu hakemaan juhlavia makuelämyksiä myös oluiden parista.

Juomien hankinta

Moni juhlia suunitteleva noutaa juomat Virosta tai hieman pidemmältäkin, eli Latviasta Viron alkoholiverotuksen kiristyttyä, huolimatta siitä, että veroa korjattiin myöhemmin. Nykyään juomat voi ostaa edullisesti myös suoraan laivavarustamon kautta, joten kannattaakin laskea noutoreissujen kokonaiskustannukset pelkkien juomien hintojen sijaan.

Oluita moneen makuun

Perinneoluemme sahti tarjoaa jotain perinteistä, mutta erilaista juotavaa ja varsinaiset erityisoluet makeista jälkiruokaoluista mausteisiin olutmakuihin kyydittävät juhlia aina tervetulomaljoista kakun kanssa tarjottaviin pehmeisiin oluisiin. Juhlaruoan juhlajuomaksi valitaan suurten ja pienten panimoiden erikoisoluita ja niitä nautitaan yhtä suurella nautinnolla kuin viinejäkin. Siinä missä viinit ovat siirtyneet pöytien pulloista pahvilaatikossa pidettäviin hanapusseihin, oluet ovat nousseet saaveista juhlapöytiin tyylikkäine pulloineen.

Erilaiset oluet

Alko jakaa oluet kahdeksaan päätyyppiin seuraavasti:

Lager, pohjahiivaolut

Lagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä pohjahiivaoluita. Niiden kevyttä maltaisuutta tasapainottaa miedon aromaattinen humalointi.

Vehnäolut, pintahiivaolut

Vehnäolut on kesäisen hedelmäinen oluttyyli. Oluet vaihtelevat vaaleista, kirkkaista oluista tumman sameisiin. Aromissa voi havaita vaniljaa, sitrusmaisuutta, banaania ja mausteisuutta.

Tumma Lager, pohjahiivaolut

Tumma lager on pehmeä oluttyyppi, jossa yhdistyy helppo nautittavuus ja tumman maltaan tarjoama aromaattisen makea maltaisuus. Tummat maltaat tuovat oluisiin hennon karamellisia, kahvisia ja suklaisia aromeja.

Ale, pintahiivaolut

Aleoluille on ominaista makea karamellinen hedelmäisyys ja monipuolinen aromimaailma. Humaloinnin vahvuus vaihtelee oluttyypeittäin aromaattisesta vahvan kukkaiseen.

Pils, pohjahiivaolut

Pils on tyyliltään maukas, aromaattinen ja perusluonteeltaan kuivahko olut. Pilsin luonteelle on ominaista selvästi maistuvan humaloinnin tuomat yrttiset, kukkaiset ja mausteiset aromit.

Portteri & Stout, pintahiivaolut

Portterissa ja stoutissa käytetyt tummat mallaslaadut antavat värin lisäksi oluille myös vahvan maun. Paahdetussa aromissa voi aistia myös leipää, mämmiä, kahvia ja tummaa suklaata.

Vahva lager, pohjahiivaolut

Vahvan lageroluen maussa on makeutta ja runsaamman alkoholin tarjoamaa pyöreyttä. Oluessa voi aistia rikasta maltaisuutta, karamellisuutta, toffeisuutta ja jopa hienoista luumuisuutta tai kaakaota.

Erikoisuus, pinta- ja pohjahiivaolut, spontaanikäymisolut

Erikoisuudet ovat oluttyyppejä, joiden maku saattaa olla peruskuluttajalle hyvinkin haastava. Erikoisuuksia ovat myös monet oluenharrastajien korkealle arvostamat oluet sekä oluet, joiden saatavuus on rajallinen tai tyylisuunta vaikeasti hahmotettavissa. Maku näissä oluissa vaihtelee kirpeän raikkaista miedoista oluista täyteläisen makeisiin vahvoihin oluisiin.

Olut on mukava juhlajuoma laajan valikoimansa vuoksi. Olutta löytyy jokaiseen makuun, myös gluteenittomana ja esimerkiksi luomujuomana. Oluita valitaan kuten viinejäkin. Eri ruokalajeille löytyy omat oluensa, joilla korostetaan ruoan makua.

Olut ruokajuomana

Alkujuomaksi sopii erinomaisesti: Lambic tai Kriek (Kriek kirsikkaisen raikkaan makea = helpommin lähestyttävä, (Lambic kirpeämpi). Myös vehnäolut on hyvä vaihtoehto,
esimerkiksi raikas belgialainen vehnäolut tai kotimainen vehnäolut.

Lager-olut sopii erinomaisesti yleisruokajuomaksi läpi aterian. Siinä ei ole sellaisia aromeja, joka sotisi mitään ruoan valmistusaineita tai aromeja vastaan.

Kalaruokien kanssa: Alko suosittelee vehnäolutta. Vehnäoluet ovat keveitä edellä mainitut kirpeämpiä ja baijerilaistyylinen vehnäolut (weisse (Saksa) on aromaattisempi ja kypsän hedelmäisempi.

Liharuokien kanssa: Tumma lager on hyvä vaihtoehto, joka tarjoaa kevyttä karamellisoitunutta aromia sekä paahdetta, joka sopii mainiosti lihan aromeihin. Vahvemman liharuoan kanssa bock-olutta tai maksimissaan keskiasteisesti humaloitua tummempaa ale-olutta.

Jälkiruoaksi: Tuhtia stout- tai porter-olutta suklaisten makujen kanssa tai sellaisenaan kahvin täydentäjänä tai korvikkeena. Kakkujen ja hedelmäisten jälkiruokien kanssa maistuu hedelmäinen ale-olut mainiosti (maksimissaan keskitäyteläinen). Myös vehnäolut toimii hedelmäisten/sitrusaromisten jälkiruokien kanssa. Sellaisenaan jälkiruokana toimii todella mukavasti barley wine tai muu todella vahva alkoholipitoisuudeltaan oleva olut, joka tarjoaa räjäyttävän makujen kirjon.

Digestiivi: Vahvasti humaloitu olut, IPA tai dobbel IPA toimii hienosti ruoansulatuksessa.

Sahti

Sahti on aito suomalainen perinneolut, jolla on tuhansien vuosien perinteet. Sahti pannaan ohramaltaista, joihin lisätään joskus ruismaltaita, vehnistä ja kauroista. Humalia ei käytetä, vaan vierre siivilöidään katajapedin läpi. Perusluonteeltaan sahti on makeaa ja hedelmäistä. Tuoksussa on usein makeaa hedelmää, esim. banaania, ja katajaa.

Sahti kuuluu oleellisesti suomalaisiin hääjuhliin erityisesti Hämeessä, mutta myös Satakunnassa ja Keski-Suomessa sekä Uudenmaan tietyillä alueilla, missä sahtia nautitaan osana hääperinteitä edelleenkin.

Tee itse hääolutta


Alkoholittomat hääkaljat

Puhekielessä kalja ja olut ovat yksi ja sama asia, mutta varsinaisesti kalja on alle 3 prosenttia alkoholia sisältävä, makeahkon tumma pöytäolut, eli ns. pöytäkalja.

Katajainen hääolut

Katajaa on käytetty oluen mausteena jo keskiajalla ja se maustaa tämänkin juhlaoluen. Hääolut on valmis 3 vuorokauden kuluttua.

5 l vettä
1½ l pieniä puhtaita, (myrkyttömässä paikassa kasvaneen) katajan oksia, joita on lupa kerätä!
3 dl kaljamaltaita
200 g sokeria
1 tl hiivaa

Kiehauta oksat vedessä. Siivilöi vesi, kaada se sokerin ja maltaiden päälle ämpäriin. Sekoittele ja anna nesteen jäähtyä. Lisää hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Laita kansi ämpärin päälle, anna käydä yön yli. Siivilöi olut, pullota se ja säilytä kylmässä.

Juhlaolut

15 l vettä
1 kg sokeria
6 dl mallasta
½ tl hiivaa

Ohje

Kiehauta 5 litraa vettä, lisää mallas ja sokeri - sekoita kunnes ne ovat liuenneet. Älä kiehuta nestettä. Anna keitoksen hautua kannen alla puolisen tuntia, jotta juoman maku paranee. Lisää 10 litraa vettä, jotta vedestä tulee haaleaa. Lisää hiiva. Hiivaa ei tule laittaa ohjetta enempää, jotta juomasta ei tule hiivaisen makuista.

Anna kaljan käydä 1-1½ vuorokautta. Siivilöi sakat pois, pullota juomat paineen kestäviin pulloihin, sillä olut jatkaa käymistään kylmänäkin ja pullo saattaa poksahtaa rikki. Laita pullot viileään. Juoma on valmista juotavaksi noin vuorokauden kuluttua pullotuksesta.

Juomaa ei tule säilyttää kauan, ellei sitten pidä kirpeästä kotikaljan mausta. Mikäli juoma pääsee tekeytymään kirpsakaksi, sen voi taltuttaa lisäämällä sokeria ennen tarjoilua.

"Se oli oluen synty; kalevalaisten kaljan alku; siitä sai hyvän nimensä, siitä kuulun kunniansa, kun oli hyvänoloinen, hyvä juoma hurskashille; pani naiset naurusuulle, miehet mielelle hyvälle, hurskahat iloisemahan, hullut huppeloitsemahan."
Kalevala 20: 415-424

Tutustuthan satoihin yrityksiin Häähakemistossamme