Hääjuridiikkaa

Pieni annos hääjuridiikkaa on paikallaan, sillä avioliiton solmimiseen ja juhlien järjestämiseen liittyy muutamia juridisia seikkoja, joihin on hyvä tutustua.

Avioliitto on yhteiskunnan lainsäädännöllä sääntelemä juridinen sopimus huolimatta siitä, vihitäänkö pari kirkollisin menoin vai siviilivihkimisenä. Avioliitto tuo mukanaan velvollisuuden huolehtia paitsi yhteisistä lapsista myös puolisosta, mutta se ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin tai velkoihin. Kumpikin omistaa oman omaisuutensa myös avioliiton aikana ja vastaa yksin omista veloistaan.

Avioehto

Avioehtosopimus on sopimus, jonka puolisot yhdessä voivat tehdä joko ennen avioliiton solmimista tai milloin tahansa avioliiton aikana.

Kun puolisot avioituvat, he saavat ns. avio-oikeuden, eli oikeuden toistensa omaisuuteen. Tavallisimmin avioehtosopimus tehdään silloin, kun jompi kumpi puolisoista on selvästi toista varakkaampi, ja kyseisen varallisuuden halutaan "säilyvän suvussa" esimerkiksi avioerotilanteessa. Avioehtosopimuksella voidaan sopia siitä, että avioliiton päättyessä kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen sen määrään tai laatuun katsomatta, tai vaihtoehtoisesti että vain toisella puolisoista ei ole avio-oikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen. 

Avioehdolla on myös mahdollista rajata ulkopuolelle esimerkiksi vain tietty omaisuus, johon ei missään tilanteessa haluta antaa omistusoikeutta kenellekään muulle tai jota ei missään tilanteessa haluta joutua myymään.

Avioliiton kestäessä avioehto ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin tai muuhun taloudenpitoon. Avioehtoa tarvitaan sen sijaan siinä vaiheessa kun puolisoiden avioliitto päättyy, olipa sen päättymiseen syynä avioero tai toisen puolison kuolema. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta kun se on rekisteröity jomman kumman puolison kotipaikan maistraatissa.

Avioehdon rekisteröimisestä peritään hakemusmaksu.

Sukunimilaki

Avioliittoon mennessään puolisot voivat yhdessä päättää ottavansa yhteisen sukunimen, tai molemmat voivat säilyttää oman sukunimensä. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa nimi, joka on ollut jommalla kummalla viimeksi naimattomana ollessaan, mutta ei avioliiton perusteella saatua nimeä. 

Puoliso, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ottaa henkilökohtaiseen käyttöönsä sen nimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään. Henkilökohtaista nimeä käytetään yhteisen sukunimen edellä. 

Valittu nimi pitää ilmoittaa vihkijälle ennen vihkimistä. Jos vanhemmilla on yhteinen nimi lapsen syntymän hetkellä, lapsi saa syntyessään tämän nimen. Jos vanhemmilla lapsen syntymän hetkellä ei ole yhteistä sukunimeä, vanhemmilla on oikeus valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Seuraavalle lapselle tulee sama sukunimi kuin sisaruksellaan.

Asiapaperit ja kortit

Nimen muuttuessa avioliiton myötä on uusittava myös asiapapereita ja kortteja. Kela-kortti sekä esim. Kelan myöntämä Eurooppalainen sairaanhoitokortti tulevat automaattisesti kotiin. 

Passin tai henkilökortin voi saada uudella nimellä vasta vihkimisen jälkeen, kun uusi nimi on kirjattu väestörekisteriin. Jos häämatka on heti häiden jälkeen, tilaa liput vanhalla nimellä. 

Ajokortti tulee lain mukaan uusia 3 kk:n sisällä. Uuden ajokortin saa n. 4 viikon sisällä. Lisätietoja ajokortin ja passin uusimisesta saat poliisilta. 

Pankkikortin uusimisessa kuluu n. 2-3 viikkoa, samoin luottokorttien. Lisäksi kannattaa muistaa kirjastokortti, opiskelijakortti, bussin älykortti/muu lippu, bonuskortit, mahdolliset kulkuluvat ym. töihin liittyvät kortit, sähköpostiosoitteen uusiminen ja siitä ilmoittaminen sekä tietenkin kodin oveen tuleva nimimuutos isännöintitoimiston kautta.

Sopimukset yritysten kanssa

Pyytäkää kaikki varaukset, sovitut asiat ja tarjoukset aina kirjallisina (edes sähköpostilla) sekä yksityishenkilöiden että elinkeinonharjoittajien kanssa. 

Kaikki varatut palvelut kannattaa varmistaa ja tarkistaa vielä uudelleen hyvissä ajoin ennen juhlaa, sillä joskus päällekkäisvarauksia tai firmojen omistussuhteiden vaihdoksia sattuu. 

Lukekaa sopimukset huolella, varsinkin peruutusmaksuja koskevat osiot ja varmistakaa sisältävätkö tarjouksissa mainitut hinnat alv:n, kuten tulee olla.

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin sopimuksiin sovelletaan pääsiassa kuluttajansuojalakia. Jos sopimuskumppanina on kuitenkin yksityishenkilö, sopimussuhteisiin sovelletaan kauppalakia. Kauppalaissa lähtökohtana on sopijapuolten tasa-arvoisuus, eikä kuluttaja ole palveluntarjoajaan nähden heikommassa asemassa kuten kuluttajansuojalaissa. 

Kukat tai kampaajan saat useimmiten järjestettyä tarvittaessa vielä parinkin päivän varoitusajalla, mutta hääpaikka, pitopalvelu, hääauto tai musiikkijärjestelyt on vaikeampi korjata. Mitä enemmän ostamaanne palveluun liittyy erilaisia yksityiskohtia tai erityistoivomuksia, sen tärkeämpää on kirjata ne kaikki ylös kummallekin osapuolelle muistin tueksi, joko kirjallisen tarjouksen tai jonkinlaisen sopimuksen muodossa. 

Sopimuksessa on syytä olla mainittuna ainakin osapuolet yhteystietoineen, palvelun tai tuotteen hinta ja sisältö, maksuehdot, mahdollisten muutosten takaraja ja sopimuksen mahdollinen purkaminen ja rikkominen ja sen seuraukset.

Häähakemiston osastojen sisällöt aakkosittain

askartelu, astiat, asusteet, autot, DIY, herkut, hääilotulitukset,  hääkakut, häämakeiset, häämatkat, hääpuvut, hääyö, juhlatilat (Uusimaa, Häme & Kaakkois-Suomi), juhlatilat (Varsinais-Suomi & Satakunta), juhlatilat (Pirkanmaa & Keski-Suomi), juhlatilat (Itä-Suomi), juhlatilat (Pohjanmaa & Pohjois-Suomi), kalusteet, kartanot, kauneus, korut, kukat, kultasepät, kutsut, laitteet, majoitus, miesten puvut, musiikki, ohjelmaa, pitopalvelut, polttarit, printit, saunatilat, somistus, sormukset, teltat, valokuvaus, videokuvaus, vuokraamot.